• Marja Karttakiituri

Paulo Coelhon ja lukemattomien muiden jalanjäljissä – vlogi matkalta Santiago de Compostelaan

Updated: Sep 6

** tekstissä mainoslinkkejä, merkitty *-merkillä **

Moni suomalainenkin kulkee jalan Santiago de Compostelaan.

Paulo Coelhon ja lukemattomien muiden jalanjäljissä – vlogi matkalta Santiago de Compostelaan

Cicero sanoi jo noin 50 vuotta ennen Kristuksen syntymää, että sisintämme koskettavat varsinkin ne paikat, joissa ihailemamme ja rakastamamme ihmiset ovat käyneet. Kristinuskon ensimmäisellä vuosituhannella oli kolme pyhää tietä, joilla kulkeva saattoi saada osakseen monikertaista siunausta ja armoa. Tie numero 1 vei Pyhän Pietarin haudalle Roomaan. Tämän tien kulkijoiden symboli oli risti. Toisen tien kulkijoiden symboli oli palmunlehvä. He olivat niitä, jotka kulkivat Jeesuksen pyhälle haudalle Jerusalemiin. Kolmas tie vei pyhän Jaakobin haudalle Espanjaan.


Pyhä Jaakob on espanjaksi Santiago, ja hänet haudattiin paikkaan, mitä kutsuttiin tähtiniityksi (Campo de Estrella) – siitä tulee nimi Santiago de Compostela. Jaakobin haudalle pyhiinvaeltaneiden tunnukseksi valikoitui simpukankuori. Pyhiinvaellusreittejä perustettiin sittemmin muuallekin – yksi kohde oli Hattulan Pyhän Ristin Kirkko.



Pyhiinvaellukselle monia eri syitä

Kaikki pyhiinvaelluksille lähteneet eivät kuitenkaan olleet kulkemassa mestarinsa jalanjälkiä tai etsimässä sielulleen autuutta. Osa oli matkalla uteliaisuuttaan; osa teki sitä työkseen. Pyhiinvaeltajia alkoi saapua Santiago de Compostelaan jo 900-luvun keskivaiheilla.


Santiagon tiellä oli suorastaan ruuhkaa 1300-luvulla. Noin puoli miljoonaa matkalaista taivalsi vuosittain kohti apostolin pyhää hautaa. Osa teki matkaa jonkun toisen puolesta, sillä rikkaat saattoivat lähettää matkalle sijaisen. Osa sovitti matkalla maallista hallintovaltaa kohtaan tekemiään rikkomuksia. Esimerkiksi murhasta saattoi saada rangaistukseksi pyhiinvaellusmatkan (minkä saattoi teettää sijaisella).


Keskiajan lopussa jo noin ¾-osaa vaeltajista oli naisia - juuri muunlainen matkaaminen ei ollutkaan naisille soveliasta. Ehkä ensimmäinen Pohjoismaista kotoisin oleva pyhiinvaeltaja oli Norjan kuningas Sigurd I Magnuksenpoika, joka kävi Jerusalemissa 1100-luvun alussa. Hän toi mukanaan lastun pyhää ristiä.


Santiagon tiestä on kirjoittanut muun muassa tunnettu brasilialainen kirjailija Paulo Coelho. Hänellä oli matkallaan opas, joka opetti Paulolle erilaisia harjoituksia, joiden kautta voi löytää oman sisäisen rikkautensa – esimerkiksi ”elävältä haudatun harjoituksia” ja ”varjoharjoituksia”. Näistä harjoituksista ja niiden perusteella tehdyistä havainnoista voit lukea kirjasta *Pyhiinvaellus. Pyhiinvaellus onkin innoittanut monia tämän päivän ihmisiä tuolle vaivalloiselle matkalle.


Karttakiituritkin ovat harrastaneet pyhiinvaelluksia. Marja kävi Jerusalemissa jo kesällä 2006, palaten pari päivää ennen kesäsodan syttymistä. Roomassa Marja vieraili tammikuussa 2019. Nyt on Pekan vuoro toteuttaa haaveensa ja matkata Pyreneiden niemimaalle jalkaisin!


Pekka lähti matkaan 4.7.2019. Postaus päivittyy vlogeilla, kuvilla ja teksteillä matkan edistymisen mukaan. Voit seurata matkan edistymistä myös Youtubessa ja Facebookissa.