• Marja Karttakiituri

Kolumbiassa on monimuotoinen luonto ja isot annoskoot

Updated: Sep 6


Merta, vuoria ja metsää - sekä aavikoita ja soita.

Kolumbiassa on monimuotoinen luonto ja isot annoskoot

Kolumbian sisällissota on juuri päättynyt, ja maahan kaivataan kipeästi lisää ulkomaisia turisteja. Karibianmeren rantahotellit ovat pääasiassa rikkaiden bogotálaisten tai cartagenalaisten kansoittamia, mutta amerikkalaisia ja eurooppalaisia matkailijoita on odotettavissa lisää. Englantia puhutaan yleisesti melko vähän, mutta esimerkiksi juuri Santa Martaan on avattu oppilaitoksia, joissa hotellihenkilökunta tai muut turistien kanssa työskentelevät voivat parantaa valmiuksiaan palvella asiakkaita myös englanniksi.


Kolumbiasta tulevat monille suomalaisille mieleen lähinnä huumekauppa ja pitkään jatkuneet väkivaltaisuudet. Kolumbia on kuitenkin mitä mainion matkailumaa ja oikea aarreaitta kaikille luonnosta ja historiasta. Maassa on erittäin monimuotoinen luonto. Maasta löytyy niin savannia, Amazonin sademetsää kuin korkeita vuoria, sillä maassa on sekä Andeja että Sierra Nevada de Santa Martan vuoristo. Rantaviivaa löytyy niin Tyynen valtameren kuin Karibiamerenkin puolelta.


Karibianmeressä on lämmintä uida.

Lyhyt historiapläjäys Kolumbiasta


Kolumbiassa on asuttu jo ainakin 1200 eKr. Espanjalaiset saapuivat maahan 1500-luvun alussa, jolloin Santa Martaan perustettiin ensimmäinen pysyvä eurooppalaisasutus. Bogotá perustettiin vähän sen jälkeen, mutta Uuden-Granadan varakuningaskunnaksi (mihin kuuluivat nykyisen Venezuealan, Panaman ja Ecuadorinkin alueet) se tuli vasta 1717.


Espanjalaishallinto päättyi vuonna 1819, kun espanjaisjoukot kukistetiin Simón Bolivarin johdolla. Bolivarista tuli maan ensimmäinen presidentti. Suur-Kolumbian tasavalta ei kestänyt kovin kauaa, vaan hajosi kolmeen osaan. Pääasiassa Kolumbian ja Panaman alueista koostuva Uusi-Grenada muuttui vuonna 1863 Kolumbian yhdysvalloiksi, ja 1886 sen nimi vaihdettiin nykyiseksi Kolumbian tasavallaksi. Panama itsenäistyi Yhdysvaltojen tuella vuonna 1903.


Poliittiset selkkaukset ja erimielisyydet johtivat Kolumbiassa epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen (vuonna 1949), väkivaltaisiin yhteydenottoihin, mellakoihin, lehdistösensuuriin ja lopulta kenraali Pinillan johtamaan vallankaappaukseen vuonna 1953. Hallitus korruptoitui ja väkivaltaisuudet kiihtyivät. Vuodesta 1948 vuoteen 1958 kestänyt La Violencia tarkoitti yli 200 000 ihmisen kuolemaa. La Violencia vaihtui 1960-luvun puoliväliin mennessä sisällisodaksi hallituksen ja kommunistisen välillä.


1970- ja 1980-luvuilla Kolumbiasta kehkeytyi maailman suurin huumeiden tuottaja- ja salakuljettajamaa. 1980- ja 90-luvulla huumekartellit rahoittivat lukuisten valtion virkamiesten murhia – esimerkiksi vuonna 1989 kartellit murhasivat sekä liberaalien että isänmaallisen unionipuolueen presidenttiehdokkaat. Poliisi surmasi vastavuoroisesti huumeparoneita, muun muassa kuuluisan kartellijohtaja Pablo Escobarin (1993).

Uusi perustuslaki (1991) muun muassa laillisti avioeron ja takasi maan alkuperäiskansojen oikeudet, mutta maavaatimuksiin ei tullut vastausta. 1998 aloitettin neuvottelut sissiryhmien kanssa. FARC sai esimerkiksi oman suoja-alueen, jonne armeijalla ei ollut pääsyä.


Väkivaltaisuudet jatkuivat kuitenkin edelleen, ja FARCin toiminta kiihtyi uudelleen vuonna 2010. Vuodesta 2012 lähtien FARC ja hallitus kävivät jälleen rauhanneuvotteluja vaihtelevalla menestyksellä. Rauhansopimukseen päästiin viimein elokuussa 2016 (tosin niukka enemmistö äänesti kansanäänestyksessä rauhansopimusta vastaan).


Uusin ja samalla pitkään aikaan nuorin presidentti vannoi virkavalansa elokuussa 2018. Oikeistokonservatiivi Iván Duquen pelätään tuhoavan rauhansopimuksen, sillä hän on sanonut tahtovansa muuttaa sopimusta niin, että entiset sissit joutuisivat vastuuseen sotarikoksistaan. Rauhansopimus, mikä päätti Kolumbian yli viisikymmenvuotisen sisällissodan (ja toi edelliselle presidentille Juan Manuel Santosille Nobelin rauhanpalkinnon) armahti sissit ja mahdollisti FATC-järjestön muuttumisen poliittiseksi puolueeksi. Tähän mennessä (kesäkuu 2019) rauhansopimukseen ei ole vielä kajottu, mutta maa on edelleen rauhaton ja kahtia jakautunut, maahan on tullut valtavasti pakolaisia Venezuelasta ja väestön tuloerot ovat maailman suurimpia.


Kolumbia sopii matkakohteeksi luonnosta kiinnostuneelle.

Kolumbian kasvien ja eläimien runsaus mykistää


Kolumbiassa on neljä erilaista maantieteellistä aluetta, joista yksi on Karibian- ja Tyynenmeren vastainen alankoalue. Tällä alueella on myös soita. Toinen alue koostuu Andeista. Kolumbian korkein huippu ei muuten sijaitse Andien vuoristossa, vaan Sierra Nevada de Santa Martan vuoristossa. Kolmas alue koostuu laaksoista ja alangoista Andien ja Sierra Nevada de Santa Martan välissä. Valtaosa väestöstä asuu tällä nimenomaisella alueella. Neljäs osa on maan itäosaa eli tiheää Amazonin sademetsää. Maan koillisosista lyötyy lisäksi savannia. Kolumbiassa on myös useita aktiivisia tulivuoria.


Kolumbian 55 suojelualuetta peittävät yli 9 miljoonan hehtaarin kokoisen alueen.

Kolumbian 55 suojelualuetta peittävät yli 9 miljoonan hehtaarin kokoisen alueen. Maassa on pinta-alaan nähden enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin missään muualla, sillä kasvilajeja on määritetty yli 130 000, nisäkkäitä yli 450, lintuja 1800, sammakoita 600 ja hyönteisiä yli 35 000 lajia. Osa lajeista on uhanalaisia, esimerkiksi silmälasikarhu sekä andienkondori.


Monimuotoisuudesta ja ainutlaatuisuudesta kertoo sekin, että kaksi luontokohdetta ja neljä kulttuurikohdetta ovat päässeet Unescon maailmanperimtöluetteloon. Listalla ovat Los Katíoksen kansallispuisto sekä esimerkiksi Cartagenan satama ja sen linnoitukset ja muistomerkit.


Tayronan kansallispuisto on suosittu ja turvallinen turistikohde, mutta kaikkiin kansallispuistoihin ei ole asiaa, sillä ne sijaitsevat liian lähellä sissien toiminta-alueita tai niillä harrastetaan huumeiden viljelyä, puunkaatoa, kaivostoimintaa tai esimerkiksi salametsästystä.


Bogota linnun silmin.

Kun Bogotássa palellaan, voi Santa Martassa ottaa yhä aurinkoa


Kun lentokone laskeutuu Bogotáan, joudut etsimään matkalaukusta jotain lämmintä päällepantavaa. Varsinkin yöllä voi tulla vilu lämpötilan laskiessa 10 asteen tietämille. 2630 metrin korkeudessa sijaitseva Bogotá kuuluu kylmään vyöhykkeeseen. Korkeuteen tottumiseen voi mennä muutama päivä! Hotel Habitel y Centro De Convenciones -hotellin ihanassa ja (asiakkaille) ilmaisessa spa-kylpylässä on mukava toipua myös aikaerorasituksesta eli jetlagista.


Parin tunnin lento Santa Martaan vie lämpimälle vyöhykkeelle, missä päivälämpötila ei tahdo laskea alle 30 asteen. Santa Martassa on mahdollisesti parhaat rannat Kolumbiassa – katso *Santa Martan hotellitarjoukset.


Hyvä rantahotelli Santa Martassa on esimerkiksi GHL Relax Hotel Costa Azul, tai Tequendama Inn Santa Marta Hotel. Edullisemmallakin selviää, esimerkiksi

Hostal Restaurante y Spa Mama Neyumun tarjoaa yön vain 9 eurolla.

Santa Martan keskustassa on viihtyisää.

Santa Martan historiallisessa keskustassa kannattaa vierailla ainakin alueen historiaa ja kulttuuria esittelevässä Museo del Oro Tairona -museossa (ei sisäänpääsymaksua) sekä erinomaista, paikallista kahvia tarjoilevissa kahviloissa. Hyviä ravintoloita, joissa ruokalista on englanniksi, löytyy Carrer 3 -kadulta. Tältä kadulta löydät myös kasvisruokaa tarjoilevia paikkoja.


Lost City tai Tayronan kansallispuisto on hyvä päiväretkikohde Santa Martasta.

Perinteisessä kolumbialaisessa lounas- tai illallisravintolassa annoskoot ovat isoja! Jo aamiaisella syödään tukevasti riisiä, lihaa, papuja ja munia. Lounasravintolassa voi valita, haluaako pääruoaksi possua, naudanlihaa, kanaa tai kalaa. Alkupalaksi pöytään tuodaan kuitenkin päivän keitto – usein varsin lihapitoinen – ja ehkä leipää sen kaveriksi. Pääruoka tulee pöytään kahdella eri lautasella, joista toisen peittää pihvi/kala/kana-annos ja toisen riisi. Jälkiruoaksi tullee vielä hedelmiä tai jäätelöä (tai hedelmiä ja jäätelöä). Koko komeus maksaa muutaman euron, ja sillä elää pitkään. Kasvissyöjän on vaikeampi löytää suuhunpantavaa.



Mitä pitää ottaa huomioon, kun matkustaa Kolumbiaan?


* Turvallisuusasiat Ulkoministeriön matkustustiedote pitäisi kai aina lukaista läpi. Sitä lukiessa voi kuitenkin nousta pelko persiiseen ihan tavallisiinkin turistikohteisiin matkatessa. Sanotaan lyhyenä yhteenvetona, että suurimmissa kaupungeissa kannattaa – kuten aina – noudattaa normaalia varovaisuutta ja että raja-alueille ei kannata matkustaa. Rajaseuduilla on isompi riski aseellisiin välikohtauksiin, ja maaseudulla on lisäksi maamiinoja. Sadekaudella on lisäksi otettava huomioon tulvien ja maanvyörymien mahdollisuus.


* Rokotukset Keltakuumerokotus kannattaa ottaa, sillä maassa saattaa esiintyä keltakuumetta. Keltakuumerokotuksesta kertova kortti saatetaan vaatia nähtäväksi maissa, joissa vaihdat konetta palatessasi Kolumbiasta. Malarianestolääkitystä suositellaan.


* Paras aika matkustaa Kolumbiaan ei kannata matkustaa loka-marraskuussa, kun sadekausi on kovimmillaan (poikkeuksena ehkä Amazonin alue, jonne matkustamista suositellaan juuri tuolloin).

Klassikkoluettavaa pitkälle lennolle.

* Matkalukemista Ota matkalukemisiksi kolumbialaisen Nobel-kirjailijan Gabriel García Márquezin *Sadan vuoden yksinäisyys.


* Viisumi Kolumbiassa saa olla ilman viisumia lähes 3 kk (90 päivää)


* Liikkuminen Kaupungeissa on helpointa matkustaa Uberilla!


* Syö ja juo Maista arepaa eli maissijauholeipästä eri täytteillä tai maissiolutta eli chichaa. Chicha on kielletty, mutta sitä valmistetaan ja myydään melko avoimesti. Perinteisesti chicha on valmistettu pureskelemalla maissijauhoja suussa ja antamalla mössön sitten käydä.


Hanavesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda useimmissa isommissa kaupungeissa.