• Marja Karttakiituri

Kaksi tapaa päästä hengestään Laosissa - kaljakellunta ja polulta poikkeaminen

Updated: Nov 14


Vang Vieng on suosittu reppureissaajakohde.

Kaksi tapaa päästä hengestään Laosissa - kaljakellunta ja polulta poikkeaminen


Madventures sen taisi tuoda laajemman yleisön tietoisuuteen Suomessa.


Kaakkois-Aasiassa on valtio nimeltä Laos, ja siellä tavataan laskea jokea traktorin sisärenkaalla (turistien toimesta).


Jokea pitkin pääsee baarista toiseen, aurinko paistaa ja hauskaa on.


Tottahan tuollainen vetosi uusia kokemuksia ja rentoa meininkiä janoaviin suomalaisnuoriin, ja paikan päälle alkoi virrata enemmän väkeä myös meidän maastamme.


Liekö ”tubing” toiminut esikuvana myös kotoisalle kaljakellunnallemme Vantaanjoessa.


Hiljaa virtaa Vantaa, eikä Nam Song -jokikaan pidä kiirettä.

Vang Viengin kauneus ja verkkainen elämänmeno kiehtovat.

Hauskasta ideasta ajattelemattomien turistien kuolemankentäksi


Kelluminen Nam Song-jokea pitkin alkoi 1990-luvun lopulla paikallisen matkailuyrittäjän ideasta työntekijöidensä virkistäytymiseksi. Idea oli niin mainio, että tieto siitä levisi, ja noin 50 000 asukkaan uneliaaseen pikkukaupunkiin alkoi virrata väkeä kaikkialta maailmasta.


Kellumisesta tuli hitti ja jokaisen Aasiassa reppureissaavan travellerin must-rasti.


Jokea pitkin kellutaan renkailla, ja välillä pysähdytään kaljalle.

Vang Viengistä tuli ennen pitkää lähestulkoon maailman vaarallisin turistikohde, koska alkoholi tuli mukaan kuvaan. Kaljakelluntaan alkoi liittyä muitakin päihteitä kuin kaljaa.


Alkoholi + virtaava joki ei sekään ole maailman turvallisin yhdistelmä, mutta turisteille kaupiteltiin myös vahvoja huumeita, kuten oopiumia ja kokaiinia sekä esimerkiksi amfetamiinia eli piriä.


Sienipirtelöitä ja kannabispizzaa oli tarjolla runsain mitoin.


Paikallista viinaa myytiin shottilasien sijaan ämpäreittäin, ja kaikki oli halpaa kuin leipä.


Baareissa työskenteli aikoinaan ”viinapalkalla” paljonkin länsimaisia turisteja – nyt näimme kaksi.


Entistä vaarallisemmaksi homman teki se, että humalaisia ja aineissa olevia turisteja varten rakennettiin erilaisia temppuratoja, kuten linkoja, joilla saattoi lentää ei-niin-syvään jokeen (paikoin puoleenväliin jokea pääsi kahlaamalla), minkä pohjassa on teräväreunaisia kiviä.


Likaisessa joessa, mikä värjäsi vaatteet ruskeiksi, tavataan silloin tällöin myös käärmeitä ja krokotiileja.


Tapasimme Vang Viengissä vuonna 2017 suomalaismiehen, joka oli tullut näyttämään paikkoja tyttöystävälleen. Hän kertoi muutama vuosi takaperin vallinneesta sekasorrosta ja siitä, kuinka itsekin oli pelastanut pari turistia, jotka kokapäissään roikkuivat alla olevassa kuvassa näkyvästä sillasta.


Aivan pienen matkan päässä odotti vaarallinen koski, mikä oli jo koitunut niin monen kuolemaksi.

Tämä silta on viimeinen ennen hengenvaarallista koskea.
Alkoholia saa rantabaareista niin paljon kuin vain jaksaa juoda.

Esimerkiksi vuonna 2011 Vang Viengissä kuoli virallisten tietojen mukaan 27 turistia, mutta määrän epäiltiin olevan tosiasiassa jopa kaksi kertaa isompi.


Kun seuraavana vuonna kuoli jo alkuvuodesta kuusi turistia, heräsi hallitus vihdoin toimimaan - tosin ei oma-aloitteisesti, vaan vieraiden valtojen pakottamana.


Jokivarren baarit päätetiin sulkea, ja turisteille alettiin kaavailla vähintäänkin kypäräpakkoa.


Kävimme Vang Viengissä ensi kertaa vuonna 2017, kun kellunnan lopettamisesta oli puhuttu jo viisi vuotta. Kukaan ei oikeasti halua lopettaa kelluntaa, koska se pitää kaupungin ja ison osan sen asukkaista elossa.


Pelastusliivipakko oli tullut mukaan kuvaan, ja vain joka toinen baari sai olla kerrallaan auki. Baareissa myytiin tuontiviinaa, paikallista olutta ja ilokaasua, sekä tavallisia hedelmäpirtelöitä.


Tässä City-lehden blogissa (vuodelta 2012) kerrotuista poliiseista tai muusta viranomaisvalvonnasta ei ollut tietoakaan. Vang Vieng ei myöskään ollut kovin kuolleen oloinen, joskin huomattavasti rauhallisempi kuin esimerkiksi vuonna 2009 tai 2010 kaverimme siellä vieraillessa.


Turisteja oli paikan päällä Vang Viengissä suhteellisen vähän. Valtaosa oli kiinalaisia eläkeläistätejä ja -setiä, jotka eivät pysyneet sisärenkaidensa ja kanoottiensa kyydissä, ja uimataidottomina valuivat virtaa alas päin kohti koskea. Paikalliset näitä sitten kanooteilla kalastelivat talteen.


Länsimaiset turistit pysyttelivät pilvessä ja bissessä, eikä kovia huumeita ainakaan kovin avoimesti kaupattu.


Suurinta pahennusta herättivät uima-asuissaan rannasta kohti hostelliaan poistuvat nuoret turistit. Vaikka joessa onkin OK olla bikineissä ja spiidoissa, kuuluu paikallisiin tapoihin ja niiden kunnioittamiseen pukeutua hieman peittävämmin ihmisten ilmoilla.



Tubing kokemuksia: elämäni rentouttavimpia vesiretkiä


Tubing-reissulle lähtevän ei tarvitse käyttäytyä, niin kuin kaikki viina uhkaisi loppua maailmasta.


Reissusta tulee huomattavasti turvallisempi, kun on vesillä selvin päin - eikä poikkea poluilta, sillä Laosissa on edelleen valtava määrä Vietnamin sodan aikaisia, räjähtämättömiä pommeja.


Yksi halvimmista majapaikoista Vang Viengissä on Riverside Garden Bungalows (14 euroa per kahden hengen bungalow), minkä uima-allas ei ole ollut käytössä vuoden 2013 jälkeen, vaikka se yhä paikan myyntivalttina toimiikin.


Tästä motellista on lyhyt kävelymatka laoslaiseen hierontaan ja saunaan, mistä pääsee nauttimaan noin 5 eurolla, sekä pääkadulle, mistä voi vuokrata traktorin sisärenkaan ja saada kyydin joen yläjuoksulle. Renkaan vuokra ja kyyti maksavat noin kympin, minkä lisäksi on annettava pantti renkaasta. Tubing kokemuksia saa kuitenkin verraten halvalla.


Mitään arvokasta ei kannata ottaa mukaan kelluntareissulle. Aurinkovoide, muutama seteli ja kännykkä on fiksua pakata vedenkestävään ja kelluvaan laukkuun, mikä yleensä kuuluu traktorinrenkaan vuokraan, tai minkä voi ostaa pääkadulta.


Hyvin todennäköisesti kastut kiireestä kantapäähän. Jos pääsetkin renkaan kyytiin ja myöhemmin rantautumaan kastumatta, kastelevat sinut viimeistään ohi kelluvat tai melovat turistit.


Joki virtaa alaspäin mukavan rauhallisesti. Turistit viedään yleensä kolmen kilometrin päähän viimeisestä baarista ja maihinnousupaikasta, ja jos matkalla ei pysähtele, kestää matkanteko tunnin verran. Ideana on kuitenkin pysähdellä juomaan edes vettä.


Rauhallinen kelluminen upeissa vuorimaisemissa oli elämäni rauhoittavimpia ja rentouttavimpia kokemuksia. Jos ympärillä olisi ollut känniääliöitä leikkimässä hengellään, olisi tilanne toki ollut toinen. Teimme kolmen kilometrin kellunnan kahdesti, ja kerran meloimme saman pätkän ja vähän enemmänkin.


Kellua saa auringonlaskuun asti, koska tämän jälkeen maihinnousupaikassa odottavat työntekijät eivät enää näe lassota turisteja talteen. Vähän matkan päässä on koski, joten ei kannata kokeilla onneaan.


Viimeisessä baarissa pääsee hetkeksi huilimaan riippumattoon, ennen kuin on aika palauttaa rengas takaisin, jotta ei menetä panttiaan.

Kellunnan jälkeen riippumattoon - kyllä on rentouttavaa!

Joogaa pääsee harrastamaan muun muassa hulppeassa Silver Naga-hotellissa, missä voi joogan jälkeen syödä täydellisyyttä hipavan buffet-aamiaisen ja pulahtaa uima-altaaseen.


Tutustumisen arvoisia kohteita ovat muun muassa vesiluola Tham Nam - itsellä tosin iski ahtaanpaikankammo, enkä luolaan uskaltanut mennä. Pekkaakin alkoi jännittää, kun opas kertoi (vasta luolan sisällä!) että siellä on tavattu parimetrinen käärme...


Blue Lagoonissa voi levyttää ja syödä grilliruokia ”vapaapäivänä”.


Meno Vang Viengissä on siis rauhoittunut huomattavasti takavuosista. Tapasimme myös toisen suomalaismiehen, joka palasi kaupunkiin uudestaan ja uudestaan juuri paikan luonnonkauneuden ja rauhallisen elämänrytmin vetämänä. Sekö liekö houkutellut australialaisen ravintoloitsijankin kaupunkiin jäämään.



Kaunis ja rauhallinen maa, mutta edelleen pommien peitossa


Laos on äärimmäisen hieno matkakohde myös kaikille niille, joita Beer Lao, tubing-kellunta ja ajautuminen päistikkaa vedenpinnan alla oleviin teräväreunaisiin kiviin (auts) eivät houkuta.


Laos on upeine maisemineen ja harvinaisine eläinlajeineen oikea luontoharrastajan paratiisi. Hintataso on pääsääntöisesti hyvin edullinen.


Maan valtauskontona on theravada-buddhalaisuus, ja se ei jää huomaamatta esimerkiksi maan pääkaupungissa Vientianessa tallustellessaan.


Buddhalaisuuden kanssa yht’aikaa harjoitetaan myös henkien palvontaa sekä animismia.


Pha That Luangin stupa Vientianessa on Laosin pyhimpiä paikkoja.


Pha That Luangin stupa Vientianessa

Laos on erittäin köyhä maa, minkä BKT:sta valtaosa tulee pienviljelystä. Viljelijät ovat pääsääntöisesti vailla peruspalveluja tai toimivaa infrastruktuuria – esimerkiksi maantiet ovat erittäin surkeassa kunnossa, jopa suurten kaupunkien välillä!


Lisäksi maaperässä on edelleen paljon miinoja siltä ajalta kuin USA pommitti Laosia (1964–1973), joten poluilta ei kannata lähteä harhailemaan.


Räjähtämättömiä pommeja on edelleen valtava määrä, mikä tekee esimerkiksi riisin viljelystä ja lasten koulumatkoista yhtä venäläistä rulettia. Pommeja tippui taivaalta käsittämätön määrä.



Tässä muutama fakta Laosin pommituksista:


  • taivaalta putosi pommi keskimäärin 8 minuutin välein – kellon ympäri, ja 9 vuoden ajan


  • pommeja putosi 7 jokaista maassa asunutta miestä, naista ja lasta kohden. Tämä tekee Laosista väkilukuun suhteutettuna maailman eniten pommitetun maan


  • pieneen Laosiin pudotettiin pommeja enemmän kuin koko Eurooppaan toisen maailmansodan aikana


  • siviiliuhrien määrä on yhä tänä päivänä hämärän peitossa; sen arvioidaan olevan 20 000–200 000 henkeä


  • 260 miljoonasta rypälepommista 30 % jäi räjähtämättä, eli maassa oli sodan loputtua noin 78 000 000 räjähtämätöntä pommia


  • vaikka pommitukset päättyivät 1973, edelleen 300 paikallista astuu miinaan tai loukkaantuu pommista joka vuosi (heistä 60 % on lapsia)


  • sodan jälkeen pommit ovat siis tappaneet tai vammauttaneet vakavasti jo noin 34 000 ihmistä


  • USA osallistui jälkiensä siivoamiseen 5 miljoonalla dollarilla per vuosi ajanjaksolla 1993–2016. Summa on kuitenkin pikkuraha verrattuna siihen, että USA käytti maan pommittamiseen yli 13 000 000 dollari per päivä



Miksi USA sitten pommitti Laosia näin raskaasti? Jos oiotaan mutkat suoriksi ja käydään läpi vain pääkohdat, voidaan sanoa, että se kaikki oli osa Vietnamin sotaa (1954–1975).


Laos (kuten Vietnam) oli osa Indokiinaa, mitä hallitsi siirtomaaisäntä Ranska. Toisen maailmansodan jälkeen Ranska taisteli Vietnamin itsenäisyysliikettä Viet Minhiä vastaan.


Ranskan armeijan kärsittyä tappion, alettiin Vietnamissa puuhata vaaleja. USA ei voinut tätä hyväksyä, koska se uskoi kommunistien voittavan vaalit. Yhdysvallat alkoikin tukea Etelä-Vietnamin ei-konmmunistista hallintoa.


Vuonna 1964 Yhdysvaltojen melko pienimuotoisena sotilaallisena tukemisena (lähinnä sotilasneuvonantajien lähettämisenä) alkanut toiminta laajeni, ja alkoi laajamittainen sota.


Nykytiedon valossa sodan alkusysäyksenä toiminutta torpedoiskua on alettu pitää tekaistuna (tulee väkisin mieleen Mainilan laukaukset), tai erehdyksenä, minkä ei olisi koskaan pitänyt johtaa näin raskaisiin sotatoimiin.


Yhdysvallat pommitti myös Laosin puolta, koska vietnamilaiset kommunistit tekivät hyökkäyksiä myös sieltäkin käsin. Yhdysvallat halusi tuhota kommunistien Laosin puoleiset tukikohdat, huoltoreitit ja kannattajat massiivisilla pommituksilla.



Mitä ottaa huomioon Laosiin tai Vang Viengiin matkustaessa?


  • Vang Viengiin on useita päivittäisiä busseja maan pääkaupunki Vientianesta, mihin lentokoneesi tai muu joukkoliikennevälineesi todennäköisesti saapuu. Bussimatka maksaa noin kymmenen euroa.


  • viisumi maksaa noin 42 dollaria, ja se myönnetään maahan saapuessa


  • vaikka paikallisten suhtautuminen huumeisiin vaikuttaisi kuinka vapaamieliseltä tahansa, Laosissa voi saada kuolemanrangaistuksen huumeiden hallussapidosta tai huumekaupasta. Vähäisestäkin hallussapidosta voi saada pitkän tuomion


  • avioliiton ulkopuolinen seksuaalinen kanssakäyminen ulkomaalaisen ja laosilaisen välillä on paikallisen lain mukaan kielletty. Kihlautumiseen ja avioliiton solmimiseen tarvitaan viranomaisten lupa


  • mikäli tahtoo kellumaan jokea alas, kannattaa pysytellä selvin päin ja varautua sekä kastumiseen, vaatteiden likaantumiseen että itsensä satuttamiseen joenpohjan kivissä


  • poluilta poikkeaminen ei miina- ja pommivaaran takia ole järkevää


  • unohtumattomimmat elämykset Vientianessa liittyvät auringonlaskua edeltävään aerobiciin Mekong-joen rannassa, auringonlaskun hetkellä rantabaarissa siemailtuun drinkkiin ja auringonlaskun jälkeiseen kiertelyyn jokivarren yötorilla, ruokatorilla ja puistoalueella.


  • Vientiane on pieni, turvallinen ja selkeä kaupunki, mihin ei voi olla ihastumatta. Edullinen yösija hyvällä sijainnilla on esimerkiksi Backpackers Garden Hostel (10€/2 hh).