• Marja Karttakiituri

Eilatista Petraan – luminen aavikko paljastaa ihmeensä

Updated: Sep 6


Matka Eilatista Petraan maksaa halvimmillaankin n. 290 euroa.

Eilatista Petraan – luminen aavikko paljastaa ihmeensä

Matka Eilatista Petraan maksaa halvimmillaankin 310 dollaria eli noin 290 euroa. Pääsylippu Petraan maksaa noin 130 dollaria, Jordanian viisumi 60 dollaria ja Jordanian rajalla perittävä rajamaksu 65 dollaria. Loput 55 dollaria menevät kuljetuksiin, ruokaan ja oppaan palkkioon. En pidä kalliista hinnoista, joten tein kaikkeni saadakseni matkan niin halvalla kuin suinkin. Silti lopputulokseksi jäi lähes 300 euron päiväretki.



Tiet tukossa lumen takia (Jordaniassa!)

Unescon maailmanperintökohde Petra tuntui kuitenkin niin tärkeältä nähdä, että maksoin hinnan ja tein matkan. Läheltä piti, ettei matka jäänyt kesken. Koska lumi (!!) oli tukkinut tien, seisoimme pitkään rajalla. Lopulta otin riskin, ja maksoin rajamaksut (125 dollaria) voidakseni ottaa selvää, pääsikö teillä jo ajamaan. Onneksi uhkapeli kannatti, ja teillä pääsi liikkumaan.

Jordaniassa sataa vain harvoin lunta.

Jordaniassa sataa vain harvoin lunta, mutta juuri tuona päivänä aavikko oli peittynyt valkoiseen lumeen. Jordanialaiset liukastelivat kesärenkaillaan ja ajoivat hätävalot päällä, jotta olisivat erottaneet toisena lumisateen seassa. Kenellä vain oli aikaa, ajoi tien sivuun voidakseen piehtaroida lumessa, heitellä lumipalloja ja rakentaa lumiukkoja. Auto saattoi jäädä vähän keskelle tietä ja ovet auki, joten edelleen matkaansa jatkavilla oli hankaluuksia edetä maanteillä.


Matka taittui, vaikkakin hitaasti. Lämpötilan olisi pitänyt olla lähelle 20 astetta, vaan ei ollut: palelin pysähdyspaikoilla tosissani kevyttoppatakistani huolimatta.



Petra on todella suosittu turistinähtävyys

Vuonna 2019 Petrassa vieraili miljoona turistia.

Vuonna 2019 Petrassa vieraili 1 000 000 turistia. Vaikka keli oli karsea, oli heitä paikalla nytkin. Erikoisinta oli, että ensimmäiset vastaantulevat turistit näyttivät vuosilomalla olevilta joulupukeilta. Tällaisia valkopartaisia vanhuksia tuli vastaan kahdessa eri hevoskärryssä.


Hevoskärry onkin hyvä tapa liikkua Petran rauniokaupungin alueella. Toinen vaihtoehto on ratsu. Hevosen tai kärryn vuokraaminen maksaa monta kymmentä euroa, sillä mikään ei ole halpaa tällä matkalla.

Varaudu Petraan hyvillä jalkineilla.

Jos et tahdo sijoittaa hevoskyytiin tai ylihintaiseen kioskiruokaan, varaudu hyvillä jalkineilla, säänmukaisella vaatetuksella ja omilla eväillä. Kuskia ja opasta on tapana tipata. Heille kelpaavat niin Jordanian dinaarit, Israelin shekelit, dollarit kuin eurotkin. Sinun ei siis ole pakko vaihtaa rahaa Jordanian päivämatkaa varten (tai silloinkaan, vaikka yöpyisit Wadi Rumissa).



Petran kukoituskausi oli 500 eKr–600 jKr

Petra oli nabatealaisten pääkaupunki vuosina 500 eKr–600 jKr. Sen kiveen kaiverrettu ja hakattu arkkitehtuuri sekä sen kehittynyt vesijohtojärjestelmä tekivät siitä yhden aikansa hienommista kaupungeista.

Petraa alettiin rakentaa noin 500 eKr.

Petrassa uskotaan asuneen sen kukoistuskauden aikana jopa 20 000 henkilöä. Kodit olivat kallioihin hakatuissa luolissa, ja kommunikointi sekä muu viestintä hoidettiin kallionseinämien kaikua hyödyntämällä.


Petra oli aikoinaan merkittävä kauppakeskus. Kallioiden solissa mahtui kulkemaan yksi karavaani kerrallaan. Tilaa ei ole liiemmälti nytkään. Hevoskuskit kannustavat ajokkejaan laukkaamaan solissa, ja jalkapatikassa olevien turistien on varottava, etteivät jää alle.


Petran kalliokaupunki hylättiin ilmeisesti 600-luvun lopulla, sillä kaupan käynti väheni ja maanjäristykset koettelivat aluetta. Petrassa on saatettu asua koko ajan (muuttivathan viimeiset beduiinit pois Petrasta vasta alle 40 vuotta sitten), mutta suuri maailma ei muistanut enää sen olemassaoloa.

Kapeat solat vievät Petran kaupunkiin.

Petra sijaitsee laaksossa. Vuoret ympäröivät sitä joka puolelta. Petraan on useita tuloreittejä, mutta turisti saapuu sinne todennäköisimmin idästä. Tuolloin hän kävelee, ajaa hevoskärryillä tai ratsastaa reilun kilometrin verran kapeaa Siq-solaa pitkin.


Siq-solan sisäänkäynnin luona on pato, mikä estää vettä tulvimasta kaupunkiin sateiden aikana. Vesitunneli johtaa liiat vedet toiseen laaksoon. Kun Petran autioitui, pato rikkoutui, ja tulvat pääsivät tuhoamaan kaupunkia.

Petraan vievä Siq-sola on henkeäsalpaava.

Siq-sola on kapeimmillaan vain noin 3 metrin levyinen. Vesikouruja (näkyvät yllä ja alla olevissa kuvassa) pitkin vesi pääsi virtaamaan Petran ja Wadi Musan välillä. Solan reunoilla on sekä veden muokkaavia kivipintoja että ajanlaskumme alusta peräisin olevia nabatealaisia kaiverruksia.

Vesikourut tekivät muinaiseen vierailijaan vaikutuksen.

Kiveen hakatut vesikourut tekivät muinaiseen vierailijaan vaikutuksen. Sellaisia ei ollut joka kylässä, joten esimerkiksi 300 eKr Petraan saapunut vierailija saattoi vain kadehtia kaupunkilaisten helppoa elämää.



Petraan saapuminen on salvata hengen – aavikko paljastaa ihmeensä pysäyttävällä tavalla

Kapean solan jälkeen Petran Aarrekammio suorastaan hyppää silmille.

Petran oli tarkoitus tehdä vieraisiinsa vaikutus, ja siinä se onnistuu edelleen – yli 2000 vuoden jälkeen. Siq-solan kautta tapahtuva saapuminen on suunniteltu niin, että vierailija ei näe Petran maamerkkiä eli "Aarrekammiota" etukäteen. Vierailija jatkaa matkaansa kapeassa solassa, kunnes viimeisen mutkan jälkeen sola yht'äkkiä levenee aukioksi, mitä hallitsee Al Khazneh.


Al Khaznehia kutsutaan aarrekammioksi, koska legendan mukaan Moosesta takaa ajanut Egyptin faarao taikoi rakennuksen pystyyn, ja laittoi mukanaan olevan omaisuuden näyttävän rakennuksen huipulla olevaan uurnaan. Paikallisten beduiinien kerrotaan avanneen uurnan 1900-luvun alussa, mutta löytäneen pelkkää hiekkakiveä.

Al Khaznehia pidetään nykyään kuningas Aretas IV:n (9 eKr–40 jKr) rakennuttamana hautamonumenttina. Al Khazneh on saattanut toimia aikalaistensa "kaupungintalona", missä hoidettiin virallisia asioita. Rakennuksessa ei pääse enää käymään sisällä. Aika, tulvat, maanjäristykset ja turistivirrat ovat kuluttaneet rakennusta. Sen pinta on kulunut kymmenessä vuodessa 40 mm kaikesta koskettelusta ja nojailusta.

Petran hautakammioissa pääsee piipahtamaan.

Al Khazneh'in luota alkaa Petran fasadikatu, jonka varrella on lukuisia eri kokoisia hautakammioita hienoine julkisivuineen. Isoimmat kallioon louhituista hautakammioista ovat ajanlaskun ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevia kuningashautoja. Suurin kuningashaudoista on korkeudeltaan 46 metriä ja leveydeltään 49 metriä. Nyt hautojen julkisivu on yksivärinen, mutta ne ovat olleet aikoinaan värikkäiksi maalattuja ja rapattuja.


Hautakammioissa voi käydä, jos ei pelästy siellä yhä tuntuvaa kalman hajua.

Kallioseinämässä olevat kolot johtavat Petran vanhoihin asuntoihin.

Ylempänä kallioseinämässä oleviin luoliin eli Petran vanhoihin asuntoihin ei pääse käymään.


Petrassa on vielä monia tutkimattomia kohteita. Vielä on selvitettävänä, ovatko pylväikkökadun eteläpuolella ison temppelin vaiko hallintorakennuksen rauniot. Joka tapauksessa, sen vierellä on ollut allas sekä puutarhoja. Sekin tiedetään, että Petrassa on ollut useita kirkkoja (isoin niistä on otettu käyttöön vuonna 446), ja suuri luostari.


Petran museossa voi ihastella jo tehtyjä arkeologisia löydöksiä, kuten vesiputkia. Petrassa tiedetään rakastetun lautapelejä, sillä kiviin kaiverrettuja pelialustoja on löytynyt paljon.

Miksi ei shoppailtaisi, kun luvassa on parasta kahvia?

Petra vaikuttaa nyt varsin karulta, mutta sen kukoistuskautena se oli hyvin suojattu, vehreä kaupunki. Kaupunkia suojasivat paitsi kallioseinämät ja niiden kapeat solat, joista oli hankala hyökätä, myös pohjois- ja eteläpuolelle rakennetut kaupunginmuurit.


Vehreys saatiin aikaan keinokastelun avulla. Petrassa ei nyt kasva kuin muutama pensas siellä täällä, mutta 1500 vuotta sitten siellä viljeltiin viiniä ja erilaisia hedelmiä. Kauppiailta ostetut maalit ja Kreikasta, Mesopotamiasta, Egyptistä ja kaukaisesta Intiasta vaikutteensa saanut arkkitehtuuri tekivät kaupunkikuvasta silmiä hivelevän kauniin.


Laakson yläpuoleiselle vuorelle pääsee portaita pitkin. Jos jaksaa kiivetä ylös asti, näkee kaiverrettuja obeliskeja. Vuoren laella on saatettu uhrata, tai suorittaa muita uskonnollisia menoja. Portaiden vieressä on kaiverrettu, suuri teatteri, mikä on peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta eKr.



Petran alueella on asuttu jo 7000 eKr

Petran alueella on asuttu 9000 vuotta sitten. Huomaa vesikouru kalliossa.

Petran alueelta löytyneistä jäljistä on voitu päätellä, että alueella on ollut asutusta jo 7000–6500 eKr. 500-luvulla eKr. Petraan muuttaneet nabatealaiset olivat alun perin arabipaimentolaisia, mutta Petrassa he alkoivat viljelellä maata muokaten kuivasta ja karusta Petrasta vehreän ja hedelmällisen keitaan, tunnetun kauppapaikan ja yhden sen ajan upeimmista kaupungeista.


Nabatealaiset loivat myös kehittyneen vesijohtojärjestelmän, minkä avulla purojen vesi saatiin kaupunkiin. Yllä olevassa kuvassakin näkyvä vesiränni kaiverrettiin kiveen ja tiivistettiin. Vesijohdot tehtiin terrakotasta, eli poltetusta savesta. Näin aavikolla sijaitsevaan kaupunkiin saatiin virtaamaan jopa 40 miljoonaa litraa vettä päivässä! Keinokastelujärjestelmän ansiosta Petrassa pystyttiin viljelemään muun muassa hedelmiä. Virtausten sääntelytekniikka patoineen oli äärimmäisen kehittynyt, joten tulvista ei ollut vaaraa. Vettä kerättiin säiliöihin ja altaisiin kuivan kauden varalle.

Petra oli yksi aikansa upeimmista kaupungeista.

Petraan viitataan Raamatussakin, mutta nimellä Seiri (esimerkiksi 1. Mooseksen kirja, 32:4, Raamantun käännös vuodelta 1992).


Seiri tai Petra alkoi nousi kukoistukseensa merkittävänä kauppakeskuksena noin 100 eKr, olihan se kahden tärkeän kauppareitin risteyskohdassa. Sekä Aasian että lännen välillä kulkeva kauppareitti että Arabian ja pohjoisen välillä kulkeva kauppareitti kulkivat nykyisen Jordanian halki. Petra oli paikka, missä sen ajan rahtilaivat eli kamelikaravaanit pysähtyivät juomaan ja yöpymään. Karavaanit maksoivat siitä, että ne saivat levähtää turvallisesti tässä vuorten ympäröimässä, vehreässä ja viihtyisessä laaksossa.



Roomalaisten aika Petrassa

Roomalaiset valloittivat Nabatean 106 Kr. Roomalaisten mukana Petraankin tuli uutta tekniikkaa, esimerkiksi keskuslämmitys. Roomalaisten huoneet lämmitettiin lattioiden alla olevan uunin avulla. Oli orjien tehtävä lämmittää uunit, joista lämpö ja savu lähtivät kiertämään taloa lattian alla kulkevia putkia myöten.


Petran rooli kauppakaravaanien pysähdys- ja kaupantekopaikkana oli suurimmillaan juuri roomalaisaikana. Petrassa saattoi tuolloin asua jopa 30 000 asukasta.

Petralaiset kääntyivät kristinuskoon ehkä vuonna 423.

Petralaisten uskotaan kääntyneen kristinuskoon vuonna 423. Sitä ennen Petrassa palvottiin pakanajumala Al-’Uzzaa ja Dusharaa.


Kauppareiteissä tapahtui muutoksia, ja vuonna 363 sattunut paha maanjäristys tuhosi noin puolet kaupungista. Petran kukoistuskausi oli auttamatta ohi. Petra autioitui 600-luvun lopussa, muutamia kymmeniä vuosia sen jälkeen kun muslimit olivat valloittaneet kaupungin 630-luvulla. Viimeiset parisataa vuotta Petra oli ollut bysanttilaisen kristillisyyden keskus useine kirkkoineen ja luostareineen.


Petra on tärkeä myös muslimeille

Petra oli parisataa vuotta kristitty kaupunki, mutta seuraavaksi sen valtasivat muslimit. Petra on edelleen tärkeä muslimeille, ja sieltä löytyy islamilainen pyhäkkökin.


Petra on tärkeä muslimeille, koska se vastaa muun muassa pinnanmuodoiltaan ja sijainniltaan sitä pyhää kaupunkia, mitä vastaan Muhammadin johtamien medinalaisten kerrotaan Koraanissa ja muissa islaminuskon pyhissä kaupungeissa käyneen sotia.


Varhaisten moskeijoiden rukoussuunnat on suunnattu Petraa, ei Mekkaa kohti. On esitetty, että Petra olisi ollut islamin Pyhä kaupunki noin sata vuotta, kunnes Petrassa sijainnut Kaaban musta kivi siirrettiin Mekkaan (eli läntiseen Saudi-Arabiaan).



Petra löydettiin vuonna 1812

Petran menetti merkityksensä viimeistään 600-luvun lopussa. Alueella asuttiin vielä 1980-luvulla ja on täysin mahdollista, ettei se koskaan autioitunut täysin. Länsimaat eivät kuitenkaan muistaneet koko kaupunkiraunion olemassaoloa, ennen kuin sveitsiläinen orietalisti ja tutkimusmatkailija Johann Ludwig Burckhardt "löysi" sen vuonna 1812.


Johann Ludwig Burckhardt (1784–1817) on äärimmäisen mielenkiintoinen henkilö. Hän syntyi arvostettuun sukuun, mutta päätyi etsimään Nigerjoen lähdettä Afrikasta. Jotta hän pystyi matkustamaan Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, hän hankki arabian kielen taidon ja kääntyi muslimiksi.


Petran lisäksi hän löysi Abu Simbelin temppelin ja kävi sekä Mekassa että Medinassa. Afrikan sisäosien tutkimus jäi tekemättä, sillä hän kuoli punatautiin Kairossa. Myöhemmin samankaltaista Lähi-Idän ja islamin tutkimusta teki suomalainen Georg August Wallin, jota kutsutaan myös Yrjö Aukusti Walliniksi tai Abd al-Wali‎ksi (1811–1852).


Jotta Johann Ludwig Burckhardt pääsi Petraan, hän naamioitui muslimiksi (kääntyminen saattoi olla myös aito) aina ympärileikkausta myöten. Koska hän osasi virheetöntä arabiaa, hän pystyi selittämään, että hän halusi mennä uhraamaan vuohen kaupungin lähellä (muutama kilometri lounaaseen) sijaitsevalle Aaronin vuorelle. Tuo vuori on ainakin perimätiedon mukaan Mooseksen Aaron-veljen kuolin- ja hautapaikka. Siksi se on niin juutalaisten, kristittyjen kuin muslimienkin pyhä paikka, jo nykyinen islamilainen pyhäkkö on juuri tuolla vuorella.

Ihminen tuntee itsensä pieneksi näissä solissa.

Petra 1900- ja 2000-luvulla

Petran luolissa asuttiin vielä 1980-luvulla. Sitten Jordanian hallitus rakennutti Petran beduiineille kylän Petran pohjoispuolelle, sillä alue haluttiin tutkijoiden ja turistien käyttöön. Vuonna 1985 Petra nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi, ja se levisi koko maailman tietoisuuteen.


Kun Petrassa vielä kuvattiin elokuva Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (julkaistu 1989), turistien määrä lisääntyi suorastaan räjähdysmäisesti. Nykyisen verrattuna kävijöitä oli vain vähän. 1990-luvun ensimmäisinä vuosina Petrassa kävi vain noin 100 000 turistia vuodessa.


Vuonna 2013 Petrassa kävi jo 609 000 vierailijaa, ja vuonna 2019 heitä oli 1 000 000.


Petrassa on tehty ja tehdään paljon arkeologisia tutkimuksia, mutta tästä huolimatta vain muutama prosentti on ehditty tutkia.Suomalainen professori Jaakko Frösén ja häne työryhminänsä on tutkinut aluetta ja sieltä löytyneitä papyruskääröjä vuodesta 1994.



Kannattaa vierailla Petrassa

Kokemuksia Petrasta ei voi unohtaa. Jos matkakassassa on ylimääräinen kolmesataa, kannattaa Eilatin matkaan yhdistää päivän tai kahden vierailu Petrassa. Varaa aikaa ja hermoja rajanylitykseen. Israelista pääsee helposti Jordaniaan, mutta Jordaniasta Israeliin saapuvilta voidaan pyytää esimerkiksi hotellivarausta tai paluumatkan lentolippua nähtäväksi. Matkailijan passiin laitetaan tarra, mikä kertoo hänen käyneen hiljattain Jordaniassa. Tämä tarra voi johtaa erikoiskuulusteluihin Israelista poistuttaessa (minut jopa vietiin takahuoneeseen läpivalaistavaksi).


Lue myös blogipostaukseni Eilatista ja Jerusalemista täältä.


Helpommalla Petraan pääsee, jos on jo valmiiksi viettämässä lomaa Jordaniassa, esimerkiksi rantaparatiisi Aqabassa.


Parhaat vinkit Petraan ovat ottaa mukaan jo evästä tai sitten paikallista rahaa, millä ostaa ruokaa ja juomaa käveltyään pari kilometriä. Käteistä tarvitsee myös silloin, jos ei jaksa kävellä koko matkaa takaisin, vaan ottaa hevoskyydin. Autoillahan ei näissä solissa kuljeta, vaan hevonen tai kameli on ainoa vaihtoehto. Hyvät kengät ja auringolta suojaava hattu ovat tietenkin tarpeen.