• Marja Karttakiituri

Angkor Wat - enkelten rakentama kaupunki?

Updated: Dec 1, 2019


Viidakko valtaa temppelialuetta vähän kerrallaan.

UNESCON maailmanperintölistalla oleva Angkor Watin temppeli Kambodžassa on ollut unelmieni matkakohteena siitä asti, kun ala-asteen ensimmäisillä luokilla paikasta ensi kerran kuulin. Keskeltä viidakkoa löytynyt autio temppeli, mitä pidettiin jumalten tai enkelien rakentamana, kiehtoi mielikuvitustani. Angkor Wat siirtyi Taj Mahalin, pyramidien, Eiffel-tornin ja Kiinan muurin kanssa listalleni rakennelmista, mitkä on pakko nähdä edes kerran elämässä.


Mistä sitten kuulin Angkorista ensi kerran? Kysessä oli Richard Halliburtonin kirja Ruhtinaallinen retki romantiikan maille (vuodelta 1949):

”Jos äkkiä olisin nähnyt pyramidin tai Pyhän Pietarin kirkon keskellä viidakkoa tässä kaukaisessa Aasian sopukassa, kaikkien muiden elävien olentojen hylkäämänä paitsi yölepakkojen ja sisiliskojen, en olisi hämmästynyt sen enempää – en tosiaankaan edes yhtä paljon, sillä Angkor, jonka jumalat ovat rakentaneet aikoja sitten hävinnyttä valtakuntaansa varten, on suurilta mitoiltansa, taiteellisuudeltansa, puhdastyylisyydeltänsä, loistoltansa, varsinkin ottaen huomioon sen erinomaisen säilyneisyyden, paljon ihmeellisempi muistomerkki kuin kaikki Kreikan, Rooman ja Egyptin muinaismuistot.”



Angkor Watin historiaa

Halliburton viittasi temppeliin historian suurimpana salaisuutena, sillä tuohon aikaan ei tiedetty, kuka temppelin oli rakentanut ja koska. Temppelin rakentajia kutsuttiin ”paremman puutteessa” kimmeriläisiksi, ja siamilaisten uskottiin karkottaneen heidät Angkor Vatista aikoinaan.

Angkor Vat on täynnä kuvauksellisuutta.

Sittemmin asiasta on saatu enemmän tietoa. Tiedetään, että Angkor Wat rakennettiin 1100-luvun alussa kuningas Suryavarman II:n pääkaupungiksi ja valtiontemppeliksi. Angkor Wat oli aikoinaan hindulaisten Vishnu-jumalalle omistettu temppeli, sittemmin (1300–1400-luvuilla) se muuttui buddhalaisten uskonnolliseksi keskukseksi. Temppelialueella onkin useita buddha-patsaita, ja buddhalaisia munkkeja kulkee temppelin käytävillä auringon noususta asti.


Angkor Watia ei koskaan varsinaisesti hylätty, vaikka se menettikin merkityksensä 1500-luvun jälkeen. Päätemppeliä ympäröivä vallihauta esti viidakkoa laajenemasta ja nielaisemasta temppeliä.


Länsimaisten tietoisuuteen Angkor Wat tuli vähän kerrallaan. Portugalilaisen munkin tiedetään vierailleen temppelialueella 1500-luvun lopussa, mutta hänen tai ranskalaisen tutkimusmatkailija Henri Mouhotin puheita temppelistä ei ensiksi otettu vakavasti. Mouhot kävi Angkor Watissa vuonna 1857, ja kun hän palattuaan kertoi ”jättiläisten” rakentamasta temppelistä, hänen arveltiin menettäneen järkensä. Vähitellen temppelin olemassa oloon alettiin kuitenkin uskoa, ja kun Ranska vuonna 1907 otti alueen haltuunsa, alettiin asiaa pikku hiljaa tutkia enemmänkin. Temppeliä pidettiin ensi alkuun vanhempana kuin se tosi asiassa oli – sen uskottiin olevan peräisin antiikin Rooman ajalta.

Angkor Watin takana eivät kuitenkaan ole jättiläiset, enkelit, jumalat eivätkä antiikin roomalaiset, vaan huipputaitavat khmer-arkkitehdit. Temppelialueen restauroiminen 1900-luvulla jäi kesken, kun alkoi sisällissota ja punakhmerit astuivat valtaan (vuonna 1975).

Angkor Vat on rakennettu 1100-luvun alussa.

Temppelialue on laaja ja monipuolinen. Ulkomuurin sisään jää itse asiassa 820 000 neliömetriä, eli alue, millä koko kaupunki ja kuninkaallinen palatsi alun perin sijaitsivat. Suurinta osaa alueesta peittää nyt metsä, mutta päätemppeli on – kuten edellä mainittiin – säilynyt vallihaudan ansiosta varsin hyvin. Temppelirakennukset on pääasiassa rakennettu hiekkakivestä, eikä juuri mitään pintaa ole jätetty koristelematta ja kuvioimatta korkokuvin. Angkor Watin tornit, puolipylväskäytävät ja terassit tunnistaa mistä tahansa ne kerran nähtyään.

Angkor Vatiin päästäkseen pitää maksaa 37 dollaria.

Angkor Wat turistikohteena


Angkor Watissa käy vuosittain valtava määrä turisteja. Tänä vuonna (20.4.2019 mennessä) on ostettu jo lähes 908 000 pääsylippua temppelialueelle. Liput ovat mielestäni hyvin arvokkaita, sillä yhden päivän lippu maksaa 37 $ ja kahden päivän lippu 62 $ (koko viikon ajan alueella saa kulkea 72 dollarilla). (Lähde: https://www.angkorenterprise.gov.kh/)


Kuitenkin vain alle kolmannes lipputuloista menee temppelialueen restauroimiseen. Suurimman osan työstä tekevät ulkomaiset tai ulkomaiden rahoittamat ryhmät. Me näimme alueella vieraillessamme lukuisia japanilaishankkeita. Temppeliä on koko ajan restauroitava, koska hiekkakivi kuluu ja kärsii eroosiosta.

Lipputuloista vain 1/3 menee restauroimiseen.

Siem Reapiin ei ole suoria lentoja Suomesta, vaan on lennettävä esimerkiksi (Qatar Airwaysiä käyttäessään) Dohan ja Bangkokin kautta. Halvimmillaan menopaluun saa noin tuhannella eurolla.


Siem Reapiin on hyvät lentoyhteydet useimmista lähialueen maista. Jos vaikka Bangkokissa tulee aika pitkäksi, voi temppeliä lentää katsomaan Air Asian muutaman kymmenen euron lennoilla. Bangkokista tai esimerkiksi Phnom Penhistä pääsee Siem Reapiin myös bussilla, mutta matkat ovat pitkiä, eikä hintaero lentoihin ole niin iso. Lisäksi Thaimaan ja Kambodžan välistä rajan ylitystä maitse tehtynä pidetään vaikeana.

Temppelialue on 5,5 kilometriä pohjoiseen Siem Reapin kaupungista.

Koska temppeli sijaitsee 5,5 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Siem Reapin kaupungista, viettää matkailija luultavasti siellä ainakin yhden yön. Itse yövyimme Pension Lodgessa, minkä hinta oli 11,35 euroa yö. Hotelli tarjosi perusmukavuudet sekä uima-altaan. Huonesiivousta ei ollut, eikä aamiaista – toisin kuin Hotels.comin esittelyteksti antaa ymmärtää. Lude puri pohkeesta yöllä. Hyviä puolia hotellissa oli hyvä asiakaspalvelu sekä se, että sieltä oli kävelymatka torialueelle, ja sen lähellä oli useita ravintoloita ja baareja, joissa pystyi asioimaan englanniksi.

Temppelialueesta saa enemmän irti oppaan kanssa, tai vierailemalla museossa etukäteen.

Jos haluat saada matkastasi Angkor Watiin kaiken irti, älä tee niin kuin me. Siem Reapin kaupungissa sijaitsevassa Angkor National Museumissa (http://www.angkornationalmuseum.com/) kannattaa käydä päivää ennen vierailua temppelialueella, ei päivää jälkikäteen. Museosta oppii paljon lisää alueen historiasta ja kulttuurista, ja temppelin pienoismallit sekä temppelialueen historiasta kertovat videot saavat haluamaan temppelialueelle välittömästi. Temppelialueella kannattaa palkata opas, jos haluaa saada yksityiskohtaista lisätietoa rakennuksista.

Angkor Vat pysäyttää turistin.

Kyydityksen temppelialueelle saa järjestettyä lähes joka hotellista, ja sitä tarjoaa sinulle jo taksi- tai riksakuski, jonka kyytiin lentokentällä nouset. Taksikartellin miehet pitävät huolen, että myös nouset taksiin tai riksaan. Vaikka haluaisit kävellä hotelliisi, se ei tule onnistumaan...


Koko päivän kuljetukseen riksalla kannattaa varata ainakin 20 dollaria. Tämän lisäksi jokainen maksaa oman lippunsa temppelialueelle. Riksa-, taksi- tai minibussikuski pysähtyy aamiaista ja lounasta varten alueella sijaitseviin ruokaloihin, joissa hinnat ovat 2–3 kertaa kalliimmat kuin Siem Reapin kaupungissa. Temppelialueella voi toki kiertää vuokraamallaan polkupyörällä. Polkupyörävuokraamoja löytää lähes kaikkialta Siem Reapista.

Päivä Angkor Vatissa maksaa ainakin 60-70 dollaria.

Pääsy päätemppeliin tapahtuu maasiltaa pitkin. Turistit tuodaan paikalle yleensä hyvissä ajoin ennen auringonnousua, koska auringonnousu maasillalta ja temppelin etupihalta nähtynä on ainutlaatuinen kokemus. Kerran vuodessa aurinko nousee suoraan korkeimman tornin takaa.


”Siamilaiset, joiden luullaan karkottaneen kimmeriläiset Angkor Vatista, väittävät sitä jumalien rakentamaksi, koska ihmisolennot eivät voisi olla kyllin voimakkaita eikä taitavia sellaista työtä suorittamaan. --- Temppeli on rakennettu pyramidin muotoon, ja siinä on viisi onttoa neliötä, jotka ovat sovitetut sisätysten ja kohoavat toinen toistaan korkeammalle. Molempien ylimpien pengerten joka kulmassa on korkea torni, joita veistetyt seitsenpäiset kobrat, medaljongit, jumalankuvat ja tanssijattaret koristavat; toinen kerros kohoaa toistaan korkeammalle, kunnes suuri, läpikuultava päätorni nousee aina kahdensadan jalan korkeuteen ja majesteetillisena silmäilee yli aaltoilevien viidakkojen, jotka katkeamatta ulottuvat kauas Kiinaan saakka.” (Halliburton)

Auringonnousu Angkor Vatilla jää mieleen.

Päätemppelin lisäksi matkailija viedään yleensä myös Angkor Thomin kaupungin raunioille, vähintäänkin Bayonin temppeliraunioille. Angkot Thom ei ole kovinkaan kaukana Angkor Watista. Angkor Thomin rakennutti kuningas Jayavarman VII 1100-luvun lopulla, ja enimmillään siellä asui 1 000 000 asukasta. Muuri kaupungin ympärillä oli peräti 12 kilometriä pitkä ja 8 metriä korkea, ja satametrisessä vallihaudassa kerrostaan pidetyn krokotiileja.


Henkeäsalpaavin hetki matkan aikana oli seistä temppelin etupihalla ja seurata upeaa auringonnousua. Vähitellen pimeydessä alkoi nähdä ympärilleen, ja taiturimaiset korkokuvat, käytävät ja patsaat paljastuivat silmille. Lähes neljänkymmenen asteen helle tosin uuvutti ennen iltapäiväneljää, kun 12 tunnin riksa-retkemme oli tarkoitus päättyä, vaikka riksakuski tarjosi meille jatkuvasti jääkylmää vettä ja pakastearkussa viilennettyjä kosteuspyyhkeitä. Laittomia piristeitäkin olisi ollut tarjolla. Päädyimme palaamaan hotellille jo kahden aikaan. Mieleenpainuva kokemus oli myös miinaan astuneiden ja siitä vammautuneiden musikanttien orkesteri eräällä sivutemppelillä, sekä erittäin hyvät, riisipaperikääreiset kevätkääryleet.


Upea Angkor Wat voidaan siis pyyhkiä yli kerran elämässä -monumenttien listalta; vielä olisivat jäljellä Taj Mahal ja pyramidit!



Mitä ottaa huomioon, kun kohteena on Angkor Wat?


* alle 40 dollarin päiväretkiin ei sisälly temppelialueen pääsylippu

Pekan pohdinta: Pääsylipun muistaakseni sai maksettua kortilla kuitenkin! Sinänsä ihan kliffa optio tuo, kun ei niitä toimivia automaatteja ihan älyttömästi kuitenkaan ollut.


* valmistaudu heräämään aikaisin - jos haluat nähdä auringonnousun, herätys on neljältä


*ota tavallista enemmän käteistä mukaan - ruoka on kalliimpaa temppelialueella.

Pekan pohdinta: Joo, tässä lähennellään jo välimeren maiden hintatasoa helposti. Kokis 3 euroa ja tällasta


*hyvät kävelykengät ovat tarpeen raunioilla kiipeillessä

Pekan pohdinta: Raunioillahan ei kiipeillä... Mut oot kyllä jaloillas lyhyitä mopomatkoja lukuunottamatta koko päivän, joten siinä mielessä ihan oivallinen ajatus. Hyvät kengät peesiin. <3 Jos ei siis vielä tullut selväksi, niin temppelialue on hieman enemmän kuin yksi raunioitunut pyhättö. Se on MONTA raunioitunutta pyhättöä. Tulet kävelemään.


*muista pukeutumiskoodi, onhan kyse buddhalaisten pyhästä paikasta. Et ehkä pääse sisään, ellet peitä ainakin olkapäitä ja polvia. Väljät puuvillavaatteet ovat hyvä valinta helteiselle temppelialueelle

Pekan pohdinta: Ja tää koskee siis sekä miehiä, naisia, että muusukupuolisia.


*muista myös käytöskoodi: paikalliset pitävät meluamista epäkohteliaana, ja lisäksi on kyse pyhästä paikasta, joten älä melua


*älä kiipeile rauniokasojen päällä; se voi olla vaarallista, ja hankaloittaa restauroimistyötä


*alueella ei saa tupakoida (eikä - tietenkään - roskata)

Pekan pohdinta: Tässä ei oikeastaan auta kuin kärsiä. Alueella ei tosiaan saa tupakoida, etkä välttämättä pääse piiloonkaan uhmaamaan sakkoja. Paikalliset eivät myöskään tunne nikotiininkorvaushoitoja, joten vaihtoehtoniksupilsut ovat vähissä. Tässä kannattaa myös ottaa huomioon, että tää on tosiaan koko päivän reissu. Valintoja, tiäkkö! :)


*älä anna lapsille rahaa/karkkeja, jotta he eivät lopettaisi koulua kerjätäkseen

Pekan pohdinta: Tää on oikeasti ongelma. Ei välttämättä sen vuoksi, että nämä olisivat järjestäytyneen rikollisuuden värväämiä petolapsia, vaan koska ovat ihan ihmisiä vain. Jos mä saisin isävainaan kuukausipalkan verran päivässä portin pielessä ohikulkijoilta kinuten, niin arvaa kaks kertaa mitä tekisin.


*kysy lupa, ennen kuin kuvaat munkkeja


*naiset eivät saa koskea munkkeja, tai mennä liian lähelle heitä


*ilkivallan ja varastamisen vaaran takia et ehkä saa viedä sisälle temppeliin reppua, sateenvarjoa missä on terävä kärki, tripodia tai korkokenkiä


*ja kuten edellisestä kohdasta voi päätellä; varo kaikin tavoin vahingoittamasta paikkoja äläkä ota kivenmurikkaakaan matkamuistoksi


*viimeinen, vaan ei vähäpätöisin vinkki: palkkaa opas mukaan temppelialueelle, jos järjestettyyn retkeen ei sellainen kuulu. Opas, joita alueella pyörii aamuviidestä, avaa paikan merkityksen ihan eri tavalla, kuin Wikipedia tai Lonely Planet, ja kokemus on huomattavasti mielenkiintoisempi. Voit toki tehdä niin kuin minä, eli jättää oppaan palkkaamatta, harmitella sitä koko ajan ja yrittää salakuunnella muiden turistien oppaiden puheita, mistä ei tule tietenkään tule yhtään mitään




**** Teksti saattaa sisältää mainoksia ***