KEITÄ OLEMME, MITÄ TEEMME

"Kun laiva kääntyi Hyväntoivonnientä kohti, tuuli oli kääntynyt, ja äiti tunsi siinä Afrikan mausteisen, metsäisen tuoksun. Hän tunsi ihmisten hajun: raa'at sipulit ja suolan, sellaisten ihmisten hajun, jotka eivät pelkää syödä lihaa ja jotka savustavat kalaa rantanuotiolla ja jotka hiertävät maissia jauhoksi ja jotka tekevät työtä ulkosalla. Hän piteli minua ylhäällä, jotta saisin osani tuosta maanläheisestä tuoksusta, ja lämpimän ilmavirran sormet sukivat mustia kiharoitani, ja äidin vaaleanvihreät silmät muuttuivat lasinkirkkaiksi.

-Haista tuota, hän kuiskasi, se on kodin haju."

                                        - - -

"Minä vedin sisääni keuhkojen täydeltä Afrikan ilmaa ja sain saman tien kuumeen."

Aleksanda Fuller: Ei hunningolle tänään - Afrikkalainen lapsuuteni

Olemme krooniseen matkakuumeeseen sairastunut pariskunta, joka on haistanut kodin tuoksun neljällä mantereella aina Afrikan savanneilta Brasilian viidakoihin. Se on löytynyt Stone Townin sivukujilta, Kapkaupungin Longstreetin ranskalaiskorttelimaisilta parvekkeilta, Bangkokin eurohostellien kuumankosteista dormeista ja Uralin läpi halkovilta kiskoilta. Se tuoksu löytyy kotoa Pohjois-Karjalasta aina Borneon viidakoihin.

Haluamme tarjota katkelmia matkoiltamme, antaa parhaaksi kokemiamme vinkkejä, sekä auttaa löytämään tapoja matkustaa kevyesti ja halvalla. Kuinka selviät pelkillä käsimatkatavaroilla kuukauden viidakkovaelluksen, tai kuinka leimojen määrä ja muoto vaikuttavan venäläiseen tullivirkailijaan. Mitä ajatuksia herää keskiyöllä Limpopojoen raja-aseman typerryttävässä tungoksessa tai kolmen vuorokauden unettomuuden jälkeen bangkokilaisen hostellin tyhjässä aulassa.

Ukotukset, pelkotilat tai käteisvarojen katoaminen huoneesta uimareissun aikana ovat ajoittain saaneet kaipaamaan kotisuomeen, mutta pian sen toisen kodin tuoksun kaipuu ajaa jälleen matkaan. Vaikka matkalla ollessa kuumeen muoto ei olekaan enää matkakuume, vaan trooppinen dengueversio, muistelee näitäkin kokemuksia jälkikäteen lämmöllä.

Marja on kulttuuriantropologi, joka aloitti kaukomatkailun kuusitoistavuotiaana Länsi-Afrikassa ilman vanhempiaan. Kuten Fuller, sai Marja pysyvän kuumeen ja rakkauden tuohon salaperäiseen mantereeseen heti ensi-imaisullaan. 

Pekka on aloittanut matkailun perinteisemmin. Ruotsinlaivojen ja Alanyan kautta. Ensimmäinen kaukomatka oli yhdistetty häämatka ja reppureissu Etelä-Afrikasta Zimbabwen ja Botswanan kautta Sambiaan. Samat henkoset tuli täälläkin vedettyä, ja Afrikka lumosi Pekan, kuten Marjan ja Aleksandran aiemmin.

Seuraa matkojamme ja vinkkejämme näiden sivujen kautta. Blogissa tuskin tulet näkemään otsikoita "10 kalleinta hotellia maailmassa" tai "kuinka tuhlata tuhat euroa päivässä Dubaissa", vaan pikemminkin parhaita vinkkejä juuri päinvastaisesta maailmasta.

Marja hoitaa, järjestää, tietää ja ratkaisee. Ongelmat ovat haaste ja osa matkanteon iloittelua. Ei hikoile, ei harmittele. On luotu lämpimään.

Pekka panikoi, häiriköi, huokailee ja harmittelee. Hikoilee herkästi ja hämmästyttävästi. Hermostuu vastoinkäymisistä. Luotu tasan 21 asteeseen.